Puhdas siirtymä vaatii teknologian lisäksi datan, raportoinnin  ja viestinnän hyödyntämistä

Puhdas siirtymä on ollut jo pitkään hyvässä vedossa Suomessa. Valtion asettama hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä edellyttää yhä paljon työtä ja innovaatioita  koko yhteiskunnassa ja erityisesti energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.

Puhdas siirtymä on suurilta osin teknologiaa, ja se oli yksi Teknologia 23 -tapahtuman pääteemoista Helsingin Messukeskuksessa 7.–9.11.2023. Eri asiantuntijoiden puheenvuoroissa kuultiin muun muassa energiantuotannon tulevaisuudesta sekä esimerkkejä eri yrityksiltä heidän kestävän kehityksen tavoitteista ja ratkaisuista.

Video: Miten teknologia voi auttaa suomalaisyrityksiä saavuttamaan puhtaan siirtymän tavoitteet tulevaisuudessa?

Siiloutunut ympäristödata saatava osaksi eri asiantuntijoiden työtä

Teknologian ratkaisut ovat avainasemassa puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa monella tapaa. Konecranesin vastuullisuusjohtaja Anniina Virta-Toikan mukaan innovaatioiden lisäksi teknologia auttaa myös hyödyntämään dataa paremmin.
Virta-Toikan mielestä vielä pitkälti omissa siiloissaan oleva ympäristödata on saatava osaksi suunnittelijoiden, ostajien ja päätöksentekijöiden työtä, jolloin pystytään tekemään päätöksiä kohti kestävyyttä.

Virta-Toikka muistutti Teknologia 23 -tapahtuman puheenvuorossaan, että yrityksiin kohdistuva puhtaaseen siirtymään liittyvä regulaatio lisääntyy tulevaisuudessa ja markkinat tulevat rankaisemaan isoista päästöistä. Tämän vuoksi jokaisen yrityksen kannattaa asettaa kestävän kehityksen tavoitteita ja tehdä töitä niiden saavuttamiseksi.

Puhdas siirtymä houkuttelee Suomeen uutta teollisuutta

Tuulivoimayhdistyksen operatiivisen johtajan Heidi Paalatien mukaan suomalaisyritysten edistynyt teknologiaosaaminen tukee puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamista.

Teollisuusyritykset tulevat hyötymään uudenlaisista ratkaisuista energiansäästössä ja energiatehokkuudessa, vaikka ne eivät olisi täysin puhtaan siirtymän ytimessä. Paalatie näkee, että kyse on paljon myös ajattelutavan muutoksesta – aletaan miettiä miten voidaan tulla mukaan energiamarkkinaan tai hyödyntää teknologioita.

Paalatie toi messujen puheenvuorossaan esiin ennusteita, joiden mukaan sähkönkulutus kasvaa Suomesssa valtavasti seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Meneillään oleva energiamurros tarkoittaa kuitenkin sitä, että enää ei tuoteta energiaa niin paljon kuin sitä tarvitaan. Jatkossa energiaa kulutetaan niin paljon kuin sitä on saatavilla, ja erilaiset energiavarastot mahdollistavat energian kuluttamisen myös varastoista.

Vihreä siirtymän ansiosta Suomeen on mahdollista saada myös uutta teollisuutta, jos täällä on puhdasta, edullista sähköä saatavilla.

Teknologia auttaa kehittämään tuottavuutta ja pidentämään laitteiden elinkaarta

Kestäviä energia- ja kiertotalouden ratkaisuja toimittavan Nevelin vastuullisuusjohtaja Hanna Viidan mukaan puhtaan siirtymän tavoitteiden saavuttamisessa teknologia auttaa vastaamaan lainsäädännön vaatimuksiin, kehittämään tuottavuutta, huomioimaan ympäristövaatimukset sekä päivittämään ja pidentämään elinkaaren loppuvaiheessa olevien laitteiden elinkaarta.

Mitä kestävän kehityksen johtaminen vaatii?

Nevelin vastuullisuusjohtaja Hanna Viita kertoi Teknologia 23 -tapahtuman puheenvuorossa näkemyksiään siitä, mitä kestävän kehityksen johtaminen vaatii. Yrityksen on ensimmäisenä määriteltävä kestävän kehityksen tavoitteensa, minkä jälkeen yrityksessä on mietittävä mitä nämä tavoitteet tarkoittavat henkilöstön osalta, ja mitkä ovat henkilöstöä kohdistuvat odotukset ja toimintaperiaatteet.

Johtamisen näkökulmasta kestävän kehitystä on pohdittava myös asiakaskokemuksen näkökulmasta – mitä asioita yritys edistää ja mitä ei. Olennaista on miettiä myös koko arvoketjua – miten yrityksen kumppanit tukevat kestävää kehityksen tavoitteita. Kestävän kehityksen johtaminen vaatii myös tavoitteista, odotuksista ja etenemisestä viestimistä ja läpinäkyvää raportointia.